mee ja tee se

lauantai 17. syyskuuta 2016

LASTEN TAITEIDEN YÖ - HAIHARAN NUKKETEATTERI











Haiharan nukketeatterin elokuinen Lasten taiteiden yö on huippu!

Tänäkin syksynä Haiharan kartanon tiluksilla nautittiin nukketeatteria, musiikkia, kuvataidetta, sanataidetta, taikuutta, sirkusta - tunnetta ja väriä! Toden totta, ihailen ihmisiä, jotka isolla sydämellä ja heittäytyen tekevät taidetta lapsille ja lapsellisille <3


Lasten taiteiden yön tekijät 2016:
Haiharan nukketeatteri
Trio JAS (tiedustelut: viitasaurus[at]gmail.com)
Höpinätötterö
Lastentaikuri Paspartuu
SirkusRakkausPumPum ry
Sanataideyhdistys Yöstäjä ry


perjantai 2. syyskuuta 2016

VALOKUVAAJAN POTRETTI


Sain muutama viikko sitten niin mieluisan tehtävän. Otin potretin ihanasta, lahjakkaasta ystävästäni, kuvajournalisti-valokuvaaja Laura Haposta. Kuva julkaistiin Lauran haastattelun yhteydessä Le Coolissa.

Lauran näyttely RAJA - Valokuvia todellisuuden rajoilta on esillä Tampereella Ravintola 931:ssä (Kehräsaari B) 4.10.2016 saakka. Näyttelyn työt on yhtä aikaa oudon arkisia, todella tunnelatautuneita ja sopivasti mystisiä. Kannattaa käydä kurkkaamassa miltä näyttää, kun havut puhuvat kreikkaa <3 

Itse nautin (jälleen!), kuvien lisäksi, Lauran taidosta nimetä teoksensa. Joten, kun menette katsomaan kuvia, muistakaa napata käteenne myös teosluettelo. Se on osa nautintoa.






Ja hei! Tänään aukeaa myös ryhmänäyttely Jokapäiväinen ruokamme (Galleria Nykyajassa), jossa on esillä Lauran dokumentaarinen kuvakertomus syömishäiriöstä paranemisesta. 

Onnea näyttelyille ihana Laura!

torstai 23. kesäkuuta 2016

KESÄKUUN VIHREITÄ JUTTUJA





Kesäkuu tähän asti on ollut kiireinen. Täyttynyt mukavista asioista. Monet niistä vihreitä

On ainakin lahjottu opettajia ja kerhontätejä, yrteillä ja oman puutarhan kukilla. Kävelty metsässä, ihmetelty kasveja. Juhlittu lakkiaisia ja synttäreitä lehmämekossa. Juotu paljon puolukka-banaani-smoothieta ja haaveiltu tulevasta uudesta puolukkasadosta...

Ihanaa juhannusta sulle siellä! 


Lehmämekko // Vanha Narttu

torstai 19. toukokuuta 2016

TÄNÄÄN SATAA VÄHEMMÄN





Ei tullut ruokailuhuoneeseen kukkatapettia. (Ainakaan vielä.)

Tuli taidenäyttely ja siellä vastaa teos, jonka tunnelmassa oli jotain niin tuttua, että se oli pakko saada omaksi. Jännä tunne, melkein paniikki, ettei vaan kukaan muu ehdi omaksensa ostamaan. Onneksi ei ehtinyt.

Aamuisin juon kahvia ja katselen miten amppelit heijastuvat taulun lasiin, tulevat osaksi sitä. Ajattelen, tänään sataa vähemmän.


Tänään sataa vähemmän (2016), Laura Happo & Santtu Virta 
(tiedustelut: laura.a.happo@gmail.com tai hukkapuusta@gmail.com)

 

maanantai 14. maaliskuuta 2016

VÄREJÄ JA ELÄIMIÄ


Paljon värejä, PALJON eläimiä. Ja näköjään myös yksi joululta unohtunut tonttu! Huomaatko? ;)

Tässä huoneessa on kohta tehtävä pari peliliikettä, sillä sen asukas ei pian mahdu sänkyynsä. Isompi sänky ja kaikki nykyiset kalusteet eivät tule mahtumaan huoneeseen. Luultavasti sanommekin lipastolle heipat ja hankimme tilalle kapeamman ja korkeamman vaatesäilytysratkaisun.

Ai niin, täytyy vielä mainita, että tämän huoneen eläimistä äiti-ihmisen ehdoton suosikki on tuo pojan kerhossa askartelema pingviini. Nuo sormenjäljet räpylöissä <3 <3 <3

perjantai 11. maaliskuuta 2016

ILOISET TYYPIT

Pari viikkoa sitten juhlittiin pientä serkkua ja serkun uutukaista nimeä.

Kastelahjaksi veimme kuvan iloiset secondhand-tyypit. Nuo Aarikan vaunulelun hymyilevät naamat ovat piirtyneet omasta lapsuudesta jonnekin syvälle kuvamuistiini, ehkä vähän tuonne sydämenkin puolelle <3


Secondhand vaunulelu // Aarikka


maanantai 22. helmikuuta 2016

KUKKIA, KUKKIA, KUKKIA!


Kreisi kukkaleidi täällä toivottaa ihanaa aurinkoista maanantaita ystävä! Ehdottaisin, että osta tällä viikolla kimppu kotimaisia tulppaaneja. Niistä tulee hyvä olo monella tasolla.

Olen melkein aina ostaessani itselleni tulppaaneja valinnut ne valkoiset. "Noita vaaleanpunaisia", on kuitenkin putkahtanut ulos suustani kukkakaupassa jo pari kertaa tänä kevättalvena. 

Kukkakimppujen ja uusien kukkamaljakoiden lisäksi huomaan haaveilevani kukkatapeteista. (Klikkaa itsesi tästä Pinterestiin, jos haluat tietää millaisista erityisesti!) Ja ihan tiedoksi vaan, että jos en saa miestä käännytettyä näihin kukkatapettihommiin, niin aion siirtyä haaveilemaan kukkaverhoista ;)

Kukkia, kukkia, kukkia!


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

RAKKAUTTA


Heräsin aamulla postintuojien hiippailuun ja supsutuksiin. Lapset olivat salaa askarrelleet meille vanhemmille ystävänpäiväkortit. 

Keksittiin juhlistaa ystävänpäivää paistamalla aamupalaksi kauravohveleita. Tuli sitten siinä vohvelitaikinaa sekoitellessa mieleen, että aika hienoa, kun saa jakaa kotinsa noiden kolmen huipputyypin kanssa. Rakkautta vaan.

Hyvää ystävänpäivää! Pus! <3

lauantai 13. helmikuuta 2016

YSTÄVIÄ TOSITARKOITUKSELLA


Aamupäivällä aurinko venytteli säteensä sisätiloihin. Teki mieli ottaa kuva vanhasta ystävästä, yhdestä lempihuonekaluistani. 

Tuosta nojatuolista (ja sen parista) en ole ajatellut luopua koskaan. Ostin tuolit ehkä kahdeksan vuotta sitten huuto.netin kautta. Niihin oli silloin juuri vaihdettu satulavyöt. Vyöt ovat edelleen hyvässä kunnossa. Pieniä elämänjälkiäkin tietysti löytyy. Kerran eräs pieni ihminen (kuulemma tylsyyttään) piirteli mustalla tussilla yhteen "ruuduista" pieniä pisteitä. Sovittiin, että pisteet eivät haittaa, mutta yritetään silti oikein kovasti olla piirtämättä lisää ;)


Artek // Nojatuoli 406
Wetterhoff // Käsinkudottu villapeitto

maanantai 1. helmikuuta 2016

YLLÄTTÄVÄÄ KAUNEUTTA


Amaryllis yllätti kukkimalla vielä kerran. Tuo ihana kasvi on tarjonnut meille viihdettä kerrakseen... 

Ensimmäisen (juuri jouluun ajoittuneen) kukinnan jälkeen se hiljalleen kasvatti piiiitkän hassun varren. Kasvaakohan se kattoon asti, mietimme lasten kanssa. (Liikakasvun syyksi veikkaan liikakastelua, mutta en myönnä mitään!)

Pitkän varren päässä oleva silmu paisui. Lasten mielestä kasvi alkoi epäilyttävästi näyttää pelottavalta lihansyöjäkasvilta. Keskustelimme monena päivänä aiheesta "Lihansyöjäkasvit - mitä lihaa ne oikeastaan syövät?".

Lihansyöjävaiheen jälkeen kukinto alkoi näyttää lentoon lähtevältä ötökältä, sillä silmun sisältä paljastui kaksi jättimäistä sivuille törröttävää nuppua (= ötökän siivet) ja kaksi minikokoista ylöspäin suuntaavaa nuppua (= ötökän pää).

Eilen nuo jättinuput aukesivat. 

Täällä me nyt huokailemme ihastuksesta - miten kaunis voikaan olla kukka, tuo luonnon ihmeellinen taidonnäyte!


lauantai 30. tammikuuta 2016

TILAN TUNTUA RUOKAILUTILASSA


Viime aikoina olen kaipaillut kotiin TILAA tai edes sen tuntua. Olen viettänyt aikaa visualisoiden miltä näyttäisi, jos makuuhuoneen seiniä saisi työnnettyä kutakin puolimetriä kauemmas. Olen tyhjennellyt kaappeja. Vienyt meille turhaa tavaraa keräykseen ja kirppikselle.

Pientä helpotusta kaipuuseen on tuonut - tyhjän pöytäpinnan muodossa - tuo ruokailuhuoneen nurkassa kököttävä Annansilmät-aitasta ostettu perunakori.

Meillä näet yleensä taiteillaan ruokapöydän ääressä. Tästä luonnollisesti seuraa se, että pöytä on lähes aina keskeneräisten taideprojektien vallassa. Taidetta sitten tuupitaan pöydän pintaa pitkin toiseen päätyyn, jotta toiseen mahtuisi syömään... 

Nyt on myös vaihtoehto. Tuohon korikaunokaiseen kätevä äiti-ihminen huitaisee pöydällä lojuvat taiteilutarvikkeet hujauksessa ja siirtää korin huoneen nurkkaan. Toisaalta taas inspiraation vallatessa koppa on helppo nostaa takaisin pöydälle. Todellisuudessa äiti-ihminen ei aina jaksa huitaista vaan jatkaa tuuppimista, mutta joskus kuitenkin ja sehän on paljon se ;)

P.S. Kiitokset K&M kevään ensimmäisistä tulppaaneista! Ne toivat mukanaan myös kuvausinspiraation!


torstai 28. tammikuuta 2016

PEPPI-SUKAT




Kärki puuttuu. Tänä iltana valmistuvat tytölle villasukat, joiden inspiraation lähteinä ovat toimineet niin Peppi Pitkätossu kuin Muita Ihania -blogin kirjoneuleet <3 Luovaan prosessiin vaikutti kieltämättä myös päätös olla ostamatta hetkeen uusia lankoja ;) 

Muita Ihania -blogissa vierailen tasaiseen tahtiin inspiksenhakureissuilla. Harvemmin päädyn itse kirjoneuleita tekemään, sillä kirjoneule on tälle perfektionistille hankalampi homma, ei tule tarpeeksi tasaista, ei!

Peppi Pitkätossua olemme lukeneet lasten kanssa viimeaikoina iltasaduksi. Peppi jatkaa (ah niin ihanaa!) klassikkoprojektiamme. Tässä erittäin ei-vakavamielisessä projektissa homman nimi on se, että luemme ensin yhdessä kirjan ja sitten katsomme leffan tai käymme teatterissa. Yhdessä on koettu jo Ihmemaa Oz, Anneli ja Onneli, Maija Poppanen... Pepin jälkeen vuorossa Eemeli!


maanantai 18. tammikuuta 2016

TUPSUPIPO JA LAPASET VAUVALLE


Joulun alla tämän täti-ihmisen sydän suli. Sain pitää sylissä pientä ja suloista. Jotenkin niin tutun näköistä vauvaa.

Neuloin tuolle uunituoreelle veljenpojalle maailmaantulolahjaksi pipon ja lapaset. Niistä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan mielestäni aika ihanat. Vanhemmatkin kuulemma tykkäsivät.

Pipon tein Novitan ohjeella, klik! Lisäsin vain tupsun ja ohjeesta poiketen virkkasin (ketjusilmukoilla) solmimisnauhan.

Noille pienille (ja helpoille) lapasille kirjailin ohjeen alle.

- - -
VAUVAN LAPASET

Puikot: 3 (tai 3,5)

Lanka: ihanan pehmoinen ohuehko villa (esim. Hjertegarn Palino, merinovilla)

Luo 32 silmukkaa. Jaa silmukat 4 puikolle (8 per puikko) ja aloita neulomaan 2o, 2n -joustinneuletta suljettuna neuleena. Neulo joustinneuletta sen verran kuin haluat lapaseen resoria (esim. 10 krs).

Aloita sileä (ainaoikein) neule. Neulo 17 kerrosta. Jatka sileää neuletta ja tee kärjen kavennukset niin, että neulot jokaisen puikon lopussa 2 viimeistä silmukkaa 2o yhteen, kunnes jäljellä on 4 silmukkaa. Vedä lanka silmukoiden läpi, kiristä ja päättele työ.

Tee toinen samanlainen.
- - -