mee ja tee se

maanantai 6. lokakuuta 2014

SUPPILOVAHVERO / YELLOW FOOT CHANTERELLE




Suppilovahverosunnuntai - sellainen oli minun sunnuntaini! Pääsin sieniä ja metsän elämää hyvin tuntevan ystävän kanssa taas metsään. Aurinko pilkehti puiden välistä maalaten satumaisia varjoja ja värejä. Pelkästään raikkaan ilman hengittäminen tuntui voimaannuttavalta. Ja aina silloin tällöin löysimme joukon suppilovahveroita!

Kotiin palattuani päätin koittaa suppilovahveroiden kuivatusta kiertoilmauunilla. Ilmeisestikin kiertoilmauunilla kuivattamisessa on tärkeää, että uunin lämpötilan saa asetettua alle 50 asteeseen. Tällainen ominaisuus onneksi sattumalta löytyi uunistamme. 

Putsasin sienet ja levitin ne leivinpaperoiduille pelleille lomittain niin, etteivät sienet olleet toistensa päällä. Asetin uunin kiertoilmalle, lämmön noin 35-40 asteeseen ja vaikka kaikissa netistä löytämissäni ohjeissa neuvottiin pitämään uunin luukkua raollaan niin päätin pitää luukun kiinni. Uunissamme on mielestäni hyvä ilmanvaihto, joten ajattelin, että se saa riittää. Muutaman kerran illan aikana aukaisin luukun raolleen hetkeksi ja suljin sitten taas. 

Sienet olivat uunissa alle 12 tuntia ja luulen, että lyhyempikin aika olisi riittänyt. Aamulla kun heräsin tarkastamaan sieniäni ne olivat niin kuivia, että varret napsahtivat taivuttaessa poikki. Juuri niin kuin kuulemma pitääkin!

Tänään tein lopuista suppilovahveroista sienirisoton. Sienirisotto on kyllä ruokien kunkku ja paljon mainettaan helpompi valmistaa!


Yesterday I spent three hours in the woods picking Yellow Foot Chanterelles. The weather was perfect and at times little rays of sunlight lighted up the little yellow foots that we were searching for!


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti